Toggle popup

    Pyydä yrityksellesi tarjous kansainvälisestä kuljetuksesta













    fi

    Koronapandemia muuttaa toimitusketjuja ja pakottaa digitalisoitumaan


    Vain muutamassa kuukaudessa on koko maailma siirtynyt poikkeustilaan, ja paluuta entiseen ei enää ole.  Ennenkokematon kriisi on muuttanut jo nyt maailmaa, ja lopullisia seurauksia ei kukaan tiedä, koska ensimmäistä kertaa sekä tarjonta että kysyntä ovat pysähtyneet samanaikaisesti. Shokin myötä vanhat tottumukset vaihtuvat uusiin. Muutokset koskevat niin ihmisten kulutusta kuin ajankäyttöäkin sekä yritysten ja viranomaisten toimintatapoja ja hallinnon pyörittämistä.

    — Nykyistä kriisiä ei ole mielekästä verrata aikaisempiin talouden kriiseihin tai lamoihin, koska ensimmäistä kertaa vaikutukset ovat samanaikaisia eri puolilla maailmaa, Lauri Ojala logistiikan professori Turun kauppakorkeakoulusta sanoo.

    Hän huomauttaa myös, että monessa maassa poikkeustilanne voi vaikuttaa myös yhteiskuntarauhaan, aiheuttaa levottomuuksia ja sitä kautta aiheuttaa todella syvällisiä muutoksia pitkäksi aikaa, koko globaaliin kauppaan. Selvää on, että talouden pudotukset tulevat olemaan rajuja.

    Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi Helsingin Yliopiston verkkoluennolla, että eri euromaiden näkymiä koskevien viimeaikaisten skenaarioiden mukaan niiden taloudet supistuvat tänä vuonna karkeasti ottaen 5–15 prosentin verran edellisestä vuodesta.

    Vuonna 2009, finanssikriisin seurauksena, euroalueen BKT putosi lähes 4,5 prosenttia ja Suomen BKT noin 8 prosenttia.

    Kriisi pakottaa loputkin logistiikka-alan toiminnot digiin

    [caption id="attachment_13201" align="aligncenter" width="800"] Logistiikka-alallakin tapahtui siirtymistä digitaalisiin palveluihin kriisin vuoksi, vaikka toiminnoista valtaosa oli jo digitalisoitunutta.[/caption]

    Koulu- ja työelämän mittava digiloikka on tehty vain parissa viikossa. Logistiikka-alalla valtaosa toiminnoista on ollut jo digitalisoituna, mutta nyt vain parin viikon aikana ovat viimeisetkin, aiemmin pirstaloituneena eri puolella olleita tietoja, koottu yhtenäisiksi tietoalustoiksi, joita voi käsitellä ajasta ja paikasta riippumatta. Ojala mainitsee pienenä esimerkkinä kauppa-alusten miehistöjen vaihtoihin liittyvät viranomaisohjeet, joiden tiedot aiemmin ovat olleet ripoteltuna eri sijainteihin.

    Pelkästään Kiinan alkuvuoden sulkutila on vaikuttanut maailmankauppaan, kun komponenttipuolella on nyt puutteita ja merirahdin kulkeminen on häiriintynyt Kiinaan jääneiden konttien aiheuttaman konttipulan vuoksi.

    Ojala kirjoittaa blogissaan, että erityisen kovilla ovat toimialat, joiden tuotanto perustuu usein varsin pitkiin ja monimutkaisiin toimitusketjuihin. Tällaisia ovat muun muassa konepaja-, elektroniikka-, auto- ja lääketeollisuus.

    Vähimmillä vaurioilla kriisistä tulevat selviämään maat, joilla talous on enemmän raaka-aineviennin varassa kuin ne, joilla talous on — Suomen tavoin — edellä lueteltujen toimialojen varassa.

    — Joka tapauksessa tästä kriisistä toipumiseen menee pitkä aika, koska kulutuskysyntäkään ei elvy kriisistä nopeasti. Merkittävää on, että talouden kysynnästä noin 2/3 on kulutuskysyntää, Ojala toteaa.

    Koronavirus herätti yritykset kuljetusketjujen riskeihin

    [caption id="attachment_13199" align="aligncenter" width="800"] FREJA tarjoaa poikkeustilanteen vuoksi väliaiaikaisia varastointiratkaisuja.[/caption]

    Kriisi on havahduttanut monet yritykset toimitusketjujen riskeihin. Ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilannetta on eletty pitkään tehostamisen aikaa, ja paine on ollut pelkästään kustannusten hillitsemisessä. Jatkossa yritykset tulevat panostamaan myös kontrolliin, jota haetaan alihankinnassa sekä ylä- että alavirtaan,

    — Tuotantoa myös tullaan sijoittamaan lähemmäs korkean tulotason maita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, Lauri Ojala sanoo.

    Aalto-Yliopiston apulaisprofessori Lauri Saarinen toteaa Ulkoministeriön Kauppapolitiikka-lehdessä, että toimitusketjuja on lyhennetty jo aiemmin, koska palkkaero Kiinaan on kaventunut. Tuloksenteon paineessa firmat kuitenkin alkavat jossain vaiheessa purkaa toteutumattomiin riskeihin varautumista.

    Pääkohtina ovat:

    • turvata toiminnan kannalta elintärkeiden komponenttien saatavuus,
    • tämänhetkisen varastontilanteen hyödyntäminen ja esimerkiksi varaosien tilanne,
    • työntekijöiden turvallisuus ja hyvä kommunikaatio heidän kanssaan,
    • suorat yhteydenotot omiin asiakkaisiin,
    • markkinoiden ennustaminen koskien asiakkaiden asiakkaita,
    • käytössä olevan kuljetuskaluston selvittäminen meri/lento/maantiekuljetuksiin.

    — Meidän tehtävämme on auttaa ratkaisemaan kriisin aiheuttamat haasteet kaikissa kansainvälisissä kuljetuksissa. Paras ja ajankohtaisin tietoa on aina saatavilla omalta yhteyshenkilöltäsi, FREJA Transport & Logistics Oy:n toimitusjohtaja Matti Urmas sanoo.

    Ajankohtaisen katsauksen kansainvälisen rahdin tilanteesta voit lukea päivittyvästä uutisestamme.

    Koronan aiheuttama poikkeustilanne tulee päättymään, mutta sitäkään ei tällä hetkellä osata sanoa, milloin voidaan sanoa akuutin kriisivaiheen olevan ohitse.

    Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi Ylen A-studiossa:

    ”Talous on sittenkin vain taloutta. Ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. Pyritään nyt ensin huolehtimaan, että pysymme terveenä. Terveet ihmiset hoitavat talouden kuntoon sitten aikanaan.”

    Jutun lähteet ja lisätietoja:

    Lauri Ojalan kirjoitus Turun Yliopiston blogissa: Koronavirus katkoo myös toimitusketjuja: vaikutus on syvä, nopea ja kestää pitkään

    Lauri Ojalan syvempi katsaus kriisiin: The impact of COVID-19 on global supply chains and the transport sector: https://blogit.utu.fi/utu/wp-content/uploads/sites/73/2020/04/COVID-19_Supply_Chain_Impacts_Ojala.pdf

    Suomen Pankki, Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka, puheen tiivistelmä Helsingin yliopiston verkkoluennolta

    Kauppapolitiikka-lehti Lauri Saarinen, Aalto-yliopiston apulaisprofessori: Vaikuttaako koronavirus kansainvälisiin arvoketjuihin?